Tulosta

 

Simon Kyreneläinen on jäänyt usein vähälle huomiolle Pääsiäisen tapahtumissa. Nimi Simon tarkoittaa ”rukouksen kuuleminen”, ja se on täysin israelilainen, eikä kuulunut Kyrenian alueen paikalliseen nimistöön. Lisäksi se, että Simon oli Pääsiäisen aikaan Jerusalemissa osoittaa hänen kuuluneen Israelin kansaan. Silloin hurskaat ja vähemmän hurskaatkin juutalaiset koettivat tulla Jerusalemiin. Siksi Simon oli siellä.

 

Markus 14:37 mainitsee, että Simonilla oli (ainakin) kaksi poikaa, Aleksanteri ja Rufus. Paavali kirjoittaa Roomalaiskirjeessä eräästä Rufuksesta ja tämän äidistä (Room. 16:13), jotka hän vaikuttaa hyvin tuntevan. Isä ja hänen perheensä taisivat ryhtyä alkuseurakunnan lähetystyöntekijöiksi?

 

Simon Kyreneläinen kuvataan taiteessa usein mustaksi. Paljon mahdollista, sillä Kyrenessä oli elänyt juutalaisia siirtolaisia satojen vuosien ajan rinta rinnan afrikkalaisen väestön kanssa. Apostolien teot tuntevat myös erään Simeon Niger (eli Musta) -nimisen miehen, joka toimi kyreneläiskristityistä tunnetussa Antiokian seurakunnassa (Ap. t. 13:1). Olisikohan ollut sama mies?

 

Apostolien teoissa 11:20 kerrotaan, kuinka Stefanoksen marttyyrikuoleman jälkeen monet kristityt pakenivat Jerusalemista ja perustivat uusia seurakuntia lähialueen suuriin kaupunkeihin. Antiokiaan seurakunnan perustivat erityisesti kyreneläistä syntyperää olevat kristityt, jotka eivät rajoittaneet saarnaamistaan pelkästään juutalaisille, vaan opettivat myös kreikkalaisia. Kyrenen Simon oli ilmeisesti mukana.

 

Raamattu ei anna selviä vastauksia näihin kysymyksiin, mutta ristin kantamisella vaikuttaa olleen suuri merkitys Simonin elämässä.

 

Kukaan ei turhaan ”kanna ristiään” et sinäkään, vaikka se ehkä kantohetkellä näyttää lähinnä rangaistukselta.