Tulosta

 

Tämä ei ole mikään autuuskysymys, mutta esimerkki siitä miten mitättömän tuntuisilla maininnoilla, on syvällinen merkitys, ja kuinka UT:ssä näkyy Israelin kansan kunnioitus Jumalaa kohtaan, vaikka he sitten erehtyivätkin hylkäämään Jeesuksen Vapahtajanaan.

 

Joh.2:1. Ja kolmantena päivänä oli häät Galilean Kaanassa, ja Jeesuksen äiti oli siellä. 2. Ja myös Jeesus ja hänen opetuslapsensa olivat kutsutut häihin.

 

Aluksi kerron miksi sanotaan Galilean Kaanaassa. Silloin oli myös Efraimin Kaanaa, ja siksi maininta Galilean.

 

Miksi juuri kolmas päivä? Kohdan edellä tai jäljessä ei ole mitään viittausta, miksi aika on määritelty. Vain juutalainen lukija ymmärtää sen heti ilman selitystä.

 

Avaan sen nyt kaikille lukijoilleni. Kyse on siis tiistaista, joka on ollut Israelin kansan perinteinen hääpäivä, tiettävästi jo Tuomarien ajoista lähtien, aivan nykypäiviin saakka. Heillä on hyvin harvoin häitä muina päivinä.

 

Selitys löytyy 1.Moos.1: 10. Ja Jumala kutsui kuivan maaksi, ja paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän kutsui mereksi. Ja Jumala näki, että se oli hyvä. 11. Ja Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihantaa, ruohoja, jotka tekevät siementä, ja hedelmäpuita, jotka lajiensa mukaan kantavat maan päällä hedelmää, jossa niiden siemen on". Ja tapahtui niin: 12. maa tuotti vihantaa, ruohoja, jotka tekivät siementä lajiensa mukaan, ja puita, jotka lajiensa mukaan kantoivat hedelmää, jossa niiden siemen oli. Ja Jumala näki, että se oli hyvä.

 

Jumala aloitti luomisen kolmantena päivänä, ja päätti seitsemäntenä. Ainoastaan kolmantena päivänä on kaksi kertaa, ”Ja Jumala näki, että se oli hyvä”, ja siksi kolmas päivä katsottiin parhaaksi hääpäiväksi, koska siinnä oli kaksi Jumalan toteamusta. Ensimmäinen maininta omistettiin tarkoittamaan morsianta, ja toinen sulhasta.

 

Huomatkaa morsianta ensin, ja sitten vasta sulhasta. Silläkin on kaksi merkitystä, selitän ne myöhemmin.