Tulosta

Tähän on hyvin lyhyt, ja tyhjentävä vastaus.

Fariseusten laintulkinnoista käytettiin usein nimitystä ”isien perinnäissääntö”.

Fariseukset katsoivat heillä olevan vallan, ja oikeuden, muuttaa jonkin Raamatun kohdan merkitystä, ja siinnä olevaa käskyä, lupausta tai kieltoa. Muutosta alettiin kutsua isien perinnäissäännöksi”. Kansalle tuli velvollisuus noudattaa heti, kun jotkut korkea arvoiset opettajat olivat sen hyväksyneet, tai sitten säännön laatija oli itse sellainen.

Esimerkkinä laitan kohdan.

Mark.7: 9. Ja hän sanoi heille: "Hyvin te kumoatte Jumalan käskyn noudattaaksenne omaa perinnäissääntöänne. 10. Sillä Mooses on sanonut: 'Kunnioita isääsi ja äitiäsi', ja: 'Joka kiroaa isäänsä tai äitiänsä, sen pitää kuolemalla kuoleman'. 11. Mutta te sanotte, että jos ihminen sanoo isälleen tai äidilleen: 'Se, minkä sinä olisit saava minulta hyväksesi, on korban' - se on uhrilahja - 12. ja niin te ette enää salli hänen antaa mitään avustusta isälleen tai äidilleen. 13. Te teette Jumalan sanan tyhjäksi perinnäissäännöllänne, jonka olette säätäneet. Ja paljon muuta samankaltaista te teette."