Tulosta

1.Kun.19: 5. Ja hän paneutui maata ja nukkui kinsteripensaan juurelle. Mutta katso, enkeli kosketti häntä ja sanoi hänelle: "Nouse ja syö". 6. Ja kun hän katsahti, niin katso, hänen päänsä pohjissa oli kuumennetuilla kivillä paistettu kaltiainen ja vesiastia. Niin hän söi ja joi ja paneutui jälleen maata. 7. Mutta Herran enkeli kosketti häntä vielä toisen kerran ja sanoi: "Nouse ja syö, sillä muutoin käy matka sinulle liian pitkäksi". 8. Niin hän nousi ja söi ja joi. Ja hän kulki sen ruuan voimalla neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä Jumalan vuorelle, Hoorebille, asti.   

Elia vaelsi 40 pv yhtä kyytiä ilman lepoa, ruokaa ja juomaa, kuten kohdasta voi päätellä, erityisesti enkelin sanoista.  

Tämähän on inhimillisesti mahdotonta, mutta nyt on kyseessä Jumalan ihme, joka on kerrottu meille heikoille vahvistukseksi. 

Jumalalla ei ole vain muutama ihme varattuna, vaan Hän voi tehdä, mitä milloinkin parhaaksi näkee. 

Tässä tapauksessa tulee taas esiin kaltiainen, joka oli Sarpatin lesken tapauksessa, siinnä se oli alttiuden esikuvana. 

Tässä on erikoista, kuinka enkelin ensimmäinen ruoka minkä valmisti Elialle, oli kaltiainen. 

Sillä on merkitystä, koska vain se mainitaan. 

Sitten seuraavasta syönnistä kerrotaan vain, että hän söi ja joi, ei mitään muuta. 

Kaltiaisen ja sen jälkeen syödyn ruuan ja juodun veden voimalla Elia kulki 40 vrk:ta, Hoorebille asti.

 

Edellisessä blokissani kerroin mikä on kaltiainen, ei kovin iso ruoka, vaan aika mitätön määrältään. 

Hoorebhan oli sama, jolla Israelin kansa kohtasi Jumalan ja sai Jumalan lain. 

Nyt Elia myös kohtasi Jumalan, ja sai käskyn mennä (lue itse eteenpäin lainaamastani kohdasta) toteuttamaan Jumalan tahtoa.  

Tässä kaltiainen on taas kuuliaisuuden esikuva. 

Tarvittiin ensin kaltiainen jonka jälkeen tuli Jumalalta ihmeellinen ravinto, ja vesi (Elävä vesi), sillä siellähän ei ollut kaivoa, mistä vesi olisi tullut. 

Tarvitaan ensin kuuliaisuus, ja sitten leipä (Elämän leipä) ja vesi (Elävä vesi) jonka voimalla voi Jumalan ihmeellisyys, ja ihmeet näkyä elämässämme. 

Se mikä tulee Jumalalta, ei ole maailman silmissä suurta, mutta vain sen voimalla voimme tehdä Hänen työtään, vaikka se ei aina näyttäisi inhimillisesti mahdolliselta. 

Meidän vain täytyy ”syödä oma kaltiaisemme”, eli oltava kuuliaisia.  

Tässä kohdassa on paljon muutakin sisältöä ja esikuvaa esim. tuo 40 päivää ja yötä. 

Ne vaatisivat Raamattutunnin, mutta näissä lyhyissä kirjoituksissa jätän ne avaamatta. 

 

Noin viikon kuluttua tavataan täällä uudella aiheella, jos se on Jumalan tahto. 

Olkaa Siunatut Jeesuksen Kristuksen Messiaan nimessä ja veressä, toivottaa vähäinen veljenne.