Talvisodan jälkeen ei aluksi luovutettu juutalaispakolaisia vaan heidät vietiin työleireille Kemijärvelle ja Sallaan, sieltä myöhemmin Suursaareen.

Suursaaressa he joutuivat vääntämään piikkilangasta lieriöitä ilman käsineitä.

Sehän oli suoranaista kidutusta.

1942 Hitler vaati kaikki (2300) juut. luovutettavaksi Maidanekin keskitysleirille tuhottaviksi. Suomi ei luovuttanut, Mannerheim ja enemmistö poliitikoista vastusti.

Uskon tämän päätöksen ratkaisseen sen, että Jumala antoi Suomen säilyä itsenäisenä.

Lokakuussa 1942 Valpo yritti luovuttaa 18 juutalaispakolaista Saksaan, muutamat poliitikot saivat estettyä.

Marraskuussa Valpo onnistui luovutuksessa 8+3 lasta, josta nousi kova meteli Ruotsin, Englannin ja USA:n lehdistössä.

Vähän sitä ennen oli jo luovuttanut 4, ja vielä sitä ennen 12 juutalaista, jotka eivät näy virallisissa tilastoissa. 

Lisäksi Suomi luovutti noin 2 900 sotavankia, joista sukunimien perusteella juutalaisia oli paljon.

Lisäksi luovutettiin poliittisilta sotavankileireiltään Saksalle 520 sotavankia, joista ainakin varmasti 74:n tiedettiin olevan juutalaisia.

Käsitys, että vain 8 pakolaista on Suomen omallatunnolla, on väärä, todellinen luovutettujen, ja käännytettyjen määrä oli useita satoja, lisäksi tuntematon määrä torjuttuja.

Suom. päättäjät tiesivät kaiken juutalaisten kohtalon kehityksestä 1933, myös kaasukammioista, ja aivan kaiken miten juutalaisia tuhottiin varmuudella viimeistään 1942 alkaen.

Suomi joutui käymään vielä Lapin sodan, joten olimme ainoa maa, joka kävi kolme sotaa, mutta Jumala salli meidän jäädä itsenäiseksi.

Voimmeko odottaa Jumalan suurta siunausta seuraavan Jumalan Sanan mukaan?

1.Moos. 12:3. Minä siunaan ne, jotka siunaavat sinua, ja kiroan sen, joka kiroaa sinua, ja sinussa tulevat siunatuiksi kaikki maailman sukukunnat."

Olen kertonut hyvin lyhyesti menneen ajan juutalaisten kohtaloa Suomessa.

Tällaisia pyöri erään Taivaan tien taapertajan mielessä tänä lauantaina 6.5.2023.

Ole lukijani siunattu Jeesuksen Messiaan (kreik. Kristuksen) Nimessä ja Veressä, nähdään täällä tai viimeistään Taivaassa, eikös joo!