Ihmiset ajattelee sairastumista yleensä pahana asiana, eivätkä näe mitä hyötyä siitä voi toisinaan olla hengellisesti.

”Hyödyllisestä” sairastumisesta minulla olisi montakin esimerkkiä, mutta kerron tässä vain pari omalle kohdalle sattunutta.

Ei ollut kyse mistään nuhakuumeesta, vaan hyvin vakavista hengenvaarallisista tapauksista.

Ensimmäinen.

Olin ollut syöpäleikkauksessa, ja pari päivää operaation jälkeen pääsin kotiin.

Ensimmäisenä kotiyönä tuli kuitenkin hengenvaarallinen tulppa, jossa oli ankara kipu.

Minun poika vei minut aamulla viiden aikaan sairaalaan.

Päivystyksessä oli vuorokauden mittainen jono, mutta minut lääkäri otti ohi jonon, koska kuolema oli kuulemma hyvin lähellä.

Ensiavun jälkeen minut vietiin osastolle, ja siellä jouduin ennestään tuntemattoman miehen kanssa samaan huoneeseen, ja Jumala johti uskonasiat puheeksi.

Olin siellä kaksi päivää, jona aikana huonekaveri tuli uskoon.

Hän sanoi miettineensä niitä asioita silloin tällöin, mutta ei tiennyt ketään, joka osaisi opastaa alkuun uskon tiellä.

Hän tuli uskoon, ja oli erittäin kiitollinen siitä, että Jumala johti minut hänen kanssaan samaan huoneeseen.

Jos ei minulle olisi tullut hengenvaarallista tulppaa leikkauksen jälkiseurauksena, niin tuo mies ei olisi tullut Jumalan omaksi.

Toinen.

Olin taas ollut syöpäleikkauksessa ja viikon kuluttua mahassani oleva leikkaushaava repesi, ja ambulanssi vei minut TAYS:iin.

Siellä jouduin heti osastolle kolmen hengen huoneeseen, jossa oli jo kaksi miestä.

Kohta selvisi, että toinen heistä oli uskova, mutta toinen ei.

Keskustelimme kaksi päivää uskovan kanssa uskon asioista, ja toisen päivän iltana tämä uskosta osaton sanoi.

”Olen kuunnellut kaksi päivää teidän puheitanne, ja nyt minä ymmärrän mitä usko tarkoittaa. Voisitteko rukoilla minun puolestani, että minäkin voisin tulla uskoon”.

Me rukoilimme hänen puolestaan, ja hän oli erittäin iloinen ja sanoi, että nyt minäkin olen menossa Taivaaseen.

Ilman syöpää minulla, ei olisi ollut syöpäleikkauksia, ja ilman leikkauksia, ei olisi ollut tulppia eikä haavaan repeämisiä.

Ilman näitä olisi kasi ihmistä jäänyt tulematta uskoon.

Mielestäni syöpäni ja leikkaukset niistä, ja niiden ikävät jälkiseuraukset olivatkin suuria siunauksia, koska kaksi sielua löysi Jeesuksen ennen kuolemaansa.

Jumalan Sanassa sanotaan.

1. Tim. 2:3. Se on hyvää ja mieluista Jumalalle, meidän pelastajallemme,

4. joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden.

5. Jumala on yksi, yksi on myös välittäjä Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus.

6. Hän antoi itsensä lunnaiksi kaikkien puolesta, todistukseksi oikeaan aikaan.

Tällaisia hyödyllisiä sairastumisia muistelee eräs ”syöpäläinen”.