Sananl.25: 21. Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle leipää syödä, ja jos hänellä on jano, anna hänelle vettä juoda. 22. Sillä niin sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle, ja Herra sen sinulle palkitsee.

 

Room.12: 20. Vaan "jos vihamiehelläsi on nälkä, ruoki häntä, jos hänellä on jano, juota häntä, sillä näin tehden sinä kokoat tulisia hiiliä hänen päänsä päälle".

 

Tämä on suomalaisessa kulttuurissa täysin käsittämätön teko, ja tuntuu paremminkin julmalta kidutukselta. Tätä ei voi myöskään selittää Raamatulla. Usein sanotaan, että Raamattua täytyy aina selittää Raamatulla, mutta ainakaan tämän selitys ei onnistu.

 

Kerron mistä siihen aikaan oli kyse tulisissa hiilissä. 

Henkilöllä joka joutui vaeltamaan niin pitkiä matkoja erämaissa, että joutui yöpymäänkin siellä, kantoi aina ruukkua päänsä päällä. Siinnä oli tuhkaa, johon oli upotettu tulisia hiiliä. Koska siihen aikaan ei ollut tulitikkuja, eikä sytyttimiä, niin hiilellä saatiin nuotio syttymän yöpyessä. Nuotio oli välttämätön kolmesta syystä. I syy. Talvella lämpö. II syy pedot pysyivät loitolla (tämä ympäri vuoden). III syy Ruuanvalmistus (ympäri vuoden). Jos eväänä oli, vaikka lihaa niin kuumennus oli hyvä terveyden kannalta.

 

Kun matkaaja poikkesi taloissa, niin jos hänelle haluttiin olla ystävällisiä, niin hänen kantamaansa ruukkuun annettiin tulisia hiiliä, joista kinsteri pensaan hiilet olivat parhaita. Se oli pieni teko, jolla oli valtavan suuri merkitys. Se voi usein jopa pelastaa matkaajan hengen erämaassa. Niitä hyviä tulisia hiiliä meiltä, voi olla monesti joku ystävällinen sana, tai hymy. Myös se, että kerromme muistavamme häntä rukouksissa (jos olemme muistaneet), sekä monet muut käytännön teot, tai osoitukset, että välitämme toisistamme, ja hän kuten hänen elämänsä on meille merkittävä.

 

Koska olet viimeksi koonnut tulisia hiiliä lähimmäisesi pään päälle?