5.Moos.22: 5. Nainen älköön käyttäkö miehen tamineita, älköönkä mies pukeutuko naisen vaatteisiin; sillä jokainen, joka niin tekee, on kauhistus Herralle, sinun Jumalallesi.

 

Tämä on kysymys, joka on aiheuttanut aikoinaan paljonkin hallaa seurakunnissa, kun ei ole tiedetty taustaa. Joskus pidettiin hyvin pahana, jos naisella oli farkut.

 

Katsotaas hieman syvemmälle asiaa, ja mitä tuollainen pukeutuminen on kiellon antamisen aikoihin tarkoittanut.

Ensiksi muistutan, että silloin naiset kulkivat normaalisti ”housumaisessa” asussa ja miesten asu oli viitta jonka mallia voi hieman verrata, vaikka mekkoon. Siinnä’ ei ollut minkäänlaisia lahkeita, kuten naisilla oli hyvin laajat ja väljät lahkeet.

Siihen verrattuna suomalainen perinteinen pukeutuminen on, sanoisinko niin kuin nainen miehen ja mies naisen, joten tämä kannattaa muistaa, jos tuomitsee vaikka farkkuja.

 

Kielto johtui siitä, koska silloin kanaanilaisten epäjumalanpalvelusten juhlamenot huipentui tuollaiseen vaatteenvaihtoon. Se kuului erikoisesti Astarten palvontaan. Vaatteenvaihtaja tunnustautui julkisesti Astarten omaksi jolla ei ole mitään estoja. Tällaiset epäjumalalle elämänsä vihkineet, käyttivät vastakkaisen sukupuolen vaatteita, erikoisesti kaikissa juhlissa osoituksena kuka oli heidän jumalansa.

 

Ei siis ollut syvimmiltään kyse vaatekappaleista, vaan siitä, mitä vaatteilla osoitettiin, ja mihin tunnustauduttiin. Nykyäänhän ei vaatteilla ilmennetä mitään tuon tapaista.