Jakeen keskiosa ”ja vahvista jäljelle jääneitä, niitä, jotka olivat jo kuolemaisillaan” 

Tästä näkyy, että joukossa oli niitä, jotka olivat Jumalan silmissä kykeneviä vahvistamaan toisia. 

Näitä tällaisia tarvitaan nykyäänkin, kun kaikenlaiset eksytykset yrittää kuolettaa hengellisesti. 

Jeesus ei käske ”tue”, vaan vahvista. 

Jäljellejääneiden ei ollut tarkoitus jäädä heikoiksi mukana olijoiksi, joita vain tuetaan, mutta ei tukemistakaan saanut pois jättää. 

Vahvistaminen ja tukeminen on eri asia. 

Tässä puhutaan hengellisestä kuolemasta. 

Jossain käännöksessä käytetään sanontaa ”olet heittämässä ulos”. 

Hengellinen kuolema on kaikkein pahin asia, mitä voi uskovalle tulla. 

Oletko ajatellut, että se voi tulla myös ihmiselle, joka ei ole uskossa.  

Ihminen, joka ei ole tehnyt ratkaisuaan, hän ei ole vielä kuollut, vaan on synnin unessa, jossa Jumala kutsuu häntä välillä parannukseen. 

Jos hän tekee sellaisen ratkaisun, että hylkää Jumalan, silloin hän voi kohdata hengellisen kuoleman. 

Sitten takaisin Sardeksen hengelliseen kuolemaan. 

Jeesus sanoo seurakunnan olevan kuollut, mutta jatkossa ilmenee, että kuolleessakin srk:ssa voi olla jäseniä, jotka ovat elossa, kuka heikommin, kuka vahvemmin, joku jopa hyvinkin vahvasti.  

Tässä näkyy, Jumala ei tuomitse meitä seurakuntana taivaaseen tai kadotukseen, vaan yksilöinä. 

Tuon vahvistamisen on kohdistuttava ensisijaisesti niihin heikoimpiin, kuolemaisillaan oleviin. 

Usein niin herkästi muodostuu seurakunnassa ryhmiä, joissa saman mieliset ovat keskenään, ja varsinkin itseään uskossa vahvana pitävät, harvoin kutsuvat heikkona pitämiään mukaan. 

Vaikka juuri nämä heikot tarvitsisivat vahvistusta. 

Tässä seurakunta saa käskyn huolehtia ensisijaisesti heikoimmista.

Oletko vahvistanut toisia, älä sano ettet osaa tai pysty.

Anna Jumalalle mahdollisuus toimia sinun kauttasi, ehkä se on tehtäväsi.

 

Jos Jumala suo, niin noin viikon kuluttua tavataan täällä. 

Olkaa Siunatut, Jeesuksen meidän Herramme nimessä ja veressä.