Ps.5:3. Kuuntele avunhuutoani, kuninkaani ja Jumalani, sillä sinua minä rukoilen.

Tässä viitataan taas myös Golgatan huutoihin, joista olen kertonut psalmin 3 kohdalla, jonka avaus löytyy viime huhtikuun striimauksista seurakuntamme sivulla.

Ps.3:5. Ääneeni minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle pyhältä vuoreltansa. Sela.

 

Tässä on tärkeä sanoma ja opetus meille nykyajan ihmisille, ketä on rukoiltava, sillä siinnä jos missä, on paljon vääriä käsityksiä, ja väärää opetusta.

Sadat miljoonat kristityt maailmassa rukoilevat kuka mitäkin.

Jotkut pyhimyksiä, tai Mariaa, Taivaan joukkoa, ja jotkut kertoo rukoilevansa välillä paholaista, että se väistyisi, tai lopettaisi häirinnän.

Jotkut rukoilevat välillä erilaisia, muka onnea tuovia esineitä.

Tämä ei ole teoriaa vaan ikävä kyllä totisinta totta.

 

Jakeessa on selvä neuvo rukouksen kohde on oltava ”Kuninkaani ja Jumalani”, ei siis kaksi, vaan ainoa Taivaan ja maan, kuninkaiden kuningas, Jeesus Kristus, Hän ja Isä Jumala, jonne ainoa tie on Isän ainoa poika Jeesus.

Voitko sanoa Hänen olevan ainoa, jota rukoilet, ei kukaan, eikä mikään muu.

Jeesus itse rukoili maan päällä ollessa Isää, mutta nyt Hän on ainoa tie Isän luo.

 

Hepr.5:7. Lihansa päivinä Kristus voimakkain huudoin ja kyynelin uhrasi rukouksia ja anomuksia Jumalalle, joka voi pelastaa hänet kuolemasta, ja hänen rukouksensa kuultiin hänen jumalanpelkonsa tähden.

Kohta ”Jumalan pelkonsa, voidaan kääntää myös mielensä pyhyyden tähden”.

Onko mielemme Pyhä, eli kääntynyt , ja keskittynyt vain meidän Herraamme? 

Näitä kyselee eräs pieni ”matkamies maan”.

Käyttöoikeutesi eivät riitä kommentointiin