Kuten aikaisemmin olen kertonut, Suomessa oli voimassa juutalaisvastaisia sääntöjä koko Venäjän vallan ajan.

Säädökset olivat voimassa vielä itsenäisessä Suomessa alkuvuoteen 1918.

Säädettiin laki, jonka mukaan ” Mooseksenuskoiset (= ei kristityiksi kääntyneet) voi hakemuksesta saada kansalaisuuden samoilla ehdoilla, ja samassa järjestyksessä kuin ulkomaalainen.

Laki astui voimaan 12.1.1918.

Suomi oli viimeinen maa Euroopassa, joka mahdollisti kansalaisuuden, muut antoivat sen automaattisesti, vain Suomessa oli haettava, vaikka esi-isätkin olisivat asuneet täällä.

Laki salli Suomessa syntyneen, tai pitkäänkin asunut juutalainen voitiin karkottaa maasta pienestäkin rikkeestä.

Sisällisota alk. 27.1.1918, 2 viikon kuluttua tuon syrjivän lain säätämisestä.

Ensimmäinen kansalaisuus myönnettiin syyskuussa, eli 9 kk itsenäisyyden myöntämisestä, sehän on sama kuin lapsen odotusaika.

1921 Lauri Kristian Relander Viipurin läänin maaherra vihjaili juutalaisten epäisänmaallisuudesta ja kapinahalusta.

Selvästi juutalaisvastaisesta Relanderista tuli 1925 presidentti.

Monet lehdet julkaisivat juutalaisvastaisia kirjoituksia.

1920 oli Suomessa 1468 Mooseksenuskoista, joista Suomessa syntyneitä 1097, jokaisen oli erikseen anottava kansalaisuutta.

Kansalaisuuksia myönnettiin hitaasti, kesti 10v. ennen kuin viimeiset sai.

1918 Kaikesta sorrosta huolimatta juutalaiset keräsivät 200 000mk Helsingin köyhille (siihen aikaan hyvin suuri raha), sitten Turun Yliopistolle ja Ruotsalaiselle Teatterille.

1919 oli Helsingin juutalaisen seurakunnan perustava kokous, siihen asti se oli ollut kielletty.

1927 Juutalaiset keräsivät rahaa Kalevalan kääntämiseksi Hepreaksi, ja Tuberkuloosin vastustamiseksi.

Lehdistössä oli juutalaisvastaisia kampanjoita taas 1925 ja 1930.

Itsenäisyyden alkuaikoina juutalaiset muodostivat Sionistisia liikkeitä, joita Valpo tarkkaili ja raportoi, ettei juutalaiset voi koskaan tulla kunnon kansalaisia.

1938 tilanne muuttui, Keski- Euroopasta alkoi tulla juutalaisia pakolaisia.

Useimmat pyrkivät länteen, Suom. jäi yli sata, heidät sijoitettiin pääasiassa Lammille ja Hauholle, pieniä määriä Turkuun ja Viipuriin.

Tästä sai alkunsa väärä tieto, että Lammilla ja Hauholla oli juutalaisten keskitysleirejä.

Näin juuri itsenäistynyt Suomi toimi, mutta mitä Jumala sanoo?

Jes. 49:15. Unohtaako nainen rintalapsensa, niin ettei hän armahda kohtunsa poikaa? Ja vaikka hän unohtaisikin, minä en sinua unohda.

16. Katso, kämmeniini olen sinut piirtänyt; sinun muurisi ovat aina minun edessäni.

Näitä surullisena muistee, eräs pieni Herran palvelija!

Viikon kuluttua muistelen hyvin synkkää aikaa juutalaisten sorrossa, jos Jumala suo minun muistella niitä julkisesti.