Itse ratsastaminen ja palmunlehvät tiellä, ovat ne yleisesti tunnetut, jotka suomalainenkin ymmärtää.

Kuitenkin siinnä tapahtui paljon sellaista joka ei avaudu, ellei tiedä kokonaisuutta juhlan kulusta ja merkityksestä.

Meiltä on jäänyt palmunoksiakin enemmän merkitsevä vesi täysin sivuun. 

 

Jeesuksen aikana toimitettiin Lehtimajanjuhlassa joka aamu vesirituaali.

Vesi oli tärkeä maalle, ja se oli myös Pyhän Hengen ja Pelastuksen vertauskuva. 

Joka aamu kulkue kulki Temppelivuoren kaakkoispuolelta Gihonin lähteelle, josta Siiloan lammikko saa alkunsa.

Pappi täytti kultaisen astian vedellä ja lausui useita kertoja Jes.12: 3. Te saatte ilolla ammentaa vettä pelastuksen lähteistä.

Sitten kulkue suuntasi Vesiportin kautta temppelin luo. 

Kansalla oli käsissään palmun, myrtin ja pajun oksia, joista rakennettiin lehtimajat.

Lisäksi kädessä oli sitruuna, sadon vertauskuvana. 

Laulettiin Hallel- psalmeja 113 – 118. 

Vettä valettiin alttarille ja laulettiin Ps.118: 25. Oi Herra, auta (Hoosianna), oi Herra, anna menestys!

Kuitenkin Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin kansa alkoi laulaa Hänen kohdallaan kertosäkeenä Ps.118: 26. Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimeen;

Sen ajan opetuksen mukaan tämä laulu oli varattu vain Messiaalle, kun hän ratsastaa kaupunkiin.

Tässä kansa tunnusti Jeesuksen olevan Messias, juuri tuo Herra joka auttaa. 

 

Tämän vesirituaalin vertauskuvan Jeesus paljasti seuraavassa.

Joh.7: 37. Mutta juhlan viimeisenä, suurena päivänä Jeesus seisoi ja huusi ja sanoi: "Jos joku janoaa, niin tulkoon minun tyköni ja juokoon. 38. Joka uskoo minuun, hänen sisimmästään on, niinkuin Raamattu sanoo, juokseva elävän veden virrat." 39. Mutta sen hän sanoi Hengestä, joka niiden piti saaman, jotka uskoivat häneen; sillä Henki ei ollut vielä tullut, koska Jeesus ei vielä ollut kirkastettu.

 

Jeesus tässä oikeastaan ilmoitti, että kansa oli saanut jo Hänessä veden, rukoiltuaan sitä. Lehtimajan juhlassa oli vahvana Messiaan ja pelastuksen toivo, ja nyt Jeesus ilmoitti toiveen toteutuneen hänessä.

Veden joka oli pelastuksen ja Pyhän Hengen vertauskuva.

Kyseessä oli todellisuudessa ilmoitus, jossa Jeesus kertoi olevansa Messias. 

 

Seuraavissa kohdissa näkyy, ettei kyse ollut tavallisesta vedestä.

Ps.78: 15. Hän halkoi kalliot erämaassa ja juotti heitä runsaasti, kuin syvistä vesistä. 16. Hän juoksutti puroja kalliosta ja vuodatti virtanaan vettä.

 

1.Kor.10: 4. ja joivat kaikki samaa hengellistä juomaa. Sillä he joivat hengellisestä kalliosta, joka heitä seurasi; ja se kallio oli Kristus.

 

Joh.4: 10. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: 'Anna minulle juoda', niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä." 11. Nainen sanoi hänelle: "Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi? 12. Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?" 13. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, 14. mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään". 

 

Tavataan blogilla ensi lauantaina seuraavan kerran Jos Jumala Suo!